Näin siinä nyt kävi; rekisteröin blogin.
Pidän kirjoittamisesta ja olen kuullut useammalta toisistaan riippumattomalta taholta että osaan kirjoittaa. Jostain syystä tämä blogiajatus on kuitenkin tuntunut vieraalta. En ole eläessäni seurannut mitään blogia, muutamia yksittäisiä kirjoituksia olen lukenut jonkun suositeltua niitä Facebookissa tms.
Ennen kuin rekisteröin omani, päätin, että täytynee hieman tutkia, mitä tämä bloggaaminen oikein on. Päädyin sivustoille, joissa annettiin vinkkejä lukijoiden haalimiseen, siihen että pysyy aiheessa eikä höntyile maailman kaikkia asioita sekä siihen, että pitää tietää, miten haluaa vaikuttaa lukijoiden elämään. Sitten päätin, että jätän ohjeet sikseen ja kirjoitan siten kuin itsestä hyvältä tuntuu. Ja siksi, että se tuntuu hyvältä.
Tarkoitukseni ei ole kerätä satoja ja tuhansia lukijoita. Ensisijaisesti en myöskään yritä vaikuttaa lukijoiden elämään millään tavalla. Miksi kirjoitan? Koska pidän siitä.
Jos joku lukee blogiani, se on ihan kiva juttu, mutta en murru kyyneliin, jos joku artikkeli jää ilman klikkauksia, tykkääjiä tai mitä täällä nyt ikinä kerätäänkään. Jos tekstini vaikuttaa jonkun elämään, toivottavasti se tapahtuu positiivisessa mielessä. Jos käy päinvastoin, lukijan ei ehkä kannata jatkossa avata kirjoittamiani artikkeleita. Itse en aio muokata tekstejäni tai aiheitani sen vuoksi, että saisin lisää lukijoita. Kuitenkin mielelläni kuuntelen ajatuksia ja toivomuksia aihepiiriin liittyen, mistä olisi kiinnostavaa lukea. Jos toivomukset ja omat intressit kohtaavat, saatan naputella artikkeleja ”yleisön pyynnöstä”.
Ja tästä päästiinkin itse asiaan eli blogin aiheeseen ”Mänty ja muita ystäviä”.
Jos olisin puu, olisin mänty; hieman jäyhä tönöttäjä, joka ei kauheasti höntyile ja häslää. Katselee kuinka tuuli heiluttelee ympärillä olevia muita puita ja joskus kadehtii, että olisipa itsekin välillä hieman taipuisampi ja joustavampi. Pääasiassa kuitenkin on ylpeä jämäkkyydestään ja antaa muiden elää omalla tavallaan.
Lisäksi mänty on mielestäni kaunis puu ja männyt ovat, oksien sattuessa kohdilleen, tämän maan parhaita kiipeilypuita 🙂
Blogissa aiheena ovat melko laajasti mäntyjen ympärillä olevat asiat; metsä ja luonto retkeilijän näkökulmasta. Itse olen alkanut nähdä metsän puilta vasta viime vuosina ja into ja tarve luonnossa olemiseen kasvaa jatkuvasti. Oma luontoharrastus koostuu monista eri aktiviteeteista; telttailua, melontaa, geokätköilyä, päiväretkiä laavulle, sienestystä sekä ”metsäilyä” eli yleistä vaeltelua ja ihmettelyä metsässä. Metsästä saan energiaa ja tunteen, että pää puhdistuu kaikesta ylimääräisestä töhnästä. Akuuteissa hätätapauksissa ensiavuksi kelpaa myös takapihan nurmikko ja pensasaita.
Ajatuksena on kirjoitella yksittäisistä retkistä ja niiden yhteydessä kertoa infoa retkipaikasta. Lisäksi pidätän oikeuden kirjoittaa vapaasti aiheeseen liittyvistä ajatuksista, mielipiteistä ja muista vastaavista asioista. En ole poliittiselta kannaltani vihreä, vaikka se lempivärini onkin, mutta luonnonsuojeluun liittyvät asiat ovat minulle kuitenkin tärkeitä. Pyrin kuitenkin jättämään politiikan ja muut rasittavat aiheet tämän blogin ulkopuolelle, koska tarkoitus on, että nämä tekstit jättävät itselle ja lukijoille rentoutuneen ja hyvän mielen 🙂